Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Lapsellani on syöpä

Re: Kun ei enää anneta toivoa

Ei ole sanoja millä lohduttaa, ei polkua mille ohjata.
Vain hiuksen hieno toivo,
pitää kiinni elämässä, tässä ja nyt.

Ohikiitäviä hetkiä, muistoja rakkaita,
muistoja lyijynraskaita.
Kaikkia siltä välitä, elämä kaikissa väreissä.

Tunnet lapsen pehmoisen ihon sinua vasten,
hento kätensä kädessäsi.
Lämmin suudelma poskellasi. Halaus kaulallasi.

Kaikki tuo osa sinua nyt ja aina.
Muistot sydämen sopukoissa, kodissa, kaikkialla.
Side ikuinen katkeamaton.

Kaikki tallella, hetki syntymän uuden.
Ensi kohtaamisen, sinä ja lapsesi.
Iankaikkisuudesta, lapsonen pieni.
Lainaksiko vain ?

Hän joka elämän antoi, kantaa sinutkin,
kun jaksa et enää. Antaa kyynelten vuotaa,
tunteiden tulla.
Kipua elämän, kipua kuoleman.


Sinulle voimia toivottaen !

Kati
enkeliprinsessan äiti | 17.3.2009 klo 15:40:56