Re: Poskiontelosyöpää sairastavia?

Heissan,

Ja mukava kuulla kuulumisiasi. Seurailen tätä palstaa suht' tiheästi mutta kesällä, just silloin kun olit kirjoitellut, olin lomalla ja siksi huomasin viestisi vasta muutaman viikon päästä.

Minulla oli tosiaan kontrolli eikä magneettikuvassa näkynyt mitään erityistä. Hoitavan lääkärin mukaan syövästä ei ole mitään merkkejä - luojan kiitos siitä! Tosin olen par'aikaa sairauslomalla, minulle tehtiin ihonsiirtoleikkaus ja maanantaina menen uudelleen, nyt vuorossa em. leikkauksen toinen vaihe.

Minulle ei viime kesän leikkauksissa tarvinnut tehdä varaosia kasvojen rakentamiseen. Millainen leikkaus sinulla oli ja mihin kohtaan sinulla niitä on tehty?
Tosin nämä ihonsiirrothan nyt ovat vähän tuollaisia.

Sädehoidossa minusta oli kai kaikkein pahinta se pään "sitominen", jotenkin koin sen vaan niin ahdistavaksi. Jälkikäteen olen ymmärtänyt, että minun olisi pitänyt tuoda se selkeästi esille, varmaan olisin saanut jotakin apua siihenkin. Henkilökuntahan sädehoito-osastolla on aivan ihanaa, siitä ei voi ainakaan täällä Oulussa valittaa. Pakko tunnustaa että suu oli välillä tosi kipeä enkä pystynyt syömään paljon muuta kuin niitä ravintolisiä ja kauravelliä. Aika äkkiä se hoidon päätyttyä kuitenkin parani. Suuta hoidin suolavesihuuhtelulla ja oliiviöljyllä.

Sädehoito aiheutti minulle pitkäkestoisemmat ongelmat kasvojen iholle. Ilmeisesti siihen iski joku tulehdus ja minulle tuli kuolio nenän pieleen. Siihen vaan ilmestyi reikä! Sen vuoksi minulle tehtiin tammikuussa ihonsiirto ja nyt sitten uudelleen. Sädehoidetun ihon reuna ei jaksanut parantua ja niinpä hoitava lääkäri päätyi siihen, että nyt siirretään ihoa otsalta, se kun ei ole saanut sädetystä.

Käsitänkö oikein, että olet tähän mennessä selvinnyt yhdellä leikkauksella? Minulle tehtiin viime kesänä se toinen leikkaus sen vuoksi, että silloin porattiin jotakin hermoratoja aivokalvoon saakka. Tarkoituksena oli selvittää löytyykö sieltä puhtaat marginaalit ja löytyihän sieltä. Eka leikkauksessa kun 60:sta näytteestä 40 sisälsi syöpäsoluja niin lääkäri ei kovin toiveikas ollut mutta kuten jo kerroin, nyt ei mitään merkkejä itse syövästä ole.

Kuinka monta kertaa sinulla on sädehoitoa suunniteltu annettavaksi? Minulla oli 30 kertaa ja ainakin näin jälkikäteen ajatellen suhteellisen nopeaa se meni. Varmaan olet itsekin jo huomannut, että alun pari viikkoa menee ettei oikeastaan mitään suurempia vaivoja ole.

Oikeassa olet että joskus tuntuu huumori loppuvan.. mutta silloin yritän aina ajatella, että huonomminkin voisi olla. Ja huonoa päivää seuraa sitten se parempi.. ja ainakin sen on oppinut että yrittää löytää, ja löytääkin, pienistä asioistakin ilon aihetta - vaikka sitä ei itse aina hoksikaan.
Toivon sinulle sydämestäni oikein hyvää syksyn jatkoa, yritä pitää lippu korkealla! (Ja kirjoittele kun jaksat..)