Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Syöpä ja elämänkatsomus

Re: Taistelu?

Olen kaksi syöpää sairastanut, niiden välissä yli 10 v. Juuri noin kuten te molemmat edellä sanotte, on minunkin kokemus. - Se on siinä!

Usein voidaan törmätä, varsinkin syövän yhteydessä, termeihin 'taistella', 'ei luovuteta', 'selättää, päihittää, voittaa syöpä'. Tietysti noissa on ihan järkeä, ainakin noin oman kuntoutumisen yrittämisen kannalta. Joskus koen ne vain liian vaativinakin, jos ns. väärä henkilö lukee ja ihmettelee, että emmä jaksa taistella ja miksi, ehkä masennuskin monista asioista niin kovana päällä.

Mulla itsellänikin on ollut elävän Jumalan antamana 'aseena' tuo antautuminen ja sitä kautta tulee rauhoittuminenkin. Jeesus lupauksensa mukaan antaa yli ymmärryksen käyvän rauhan, vaikka menossa olisi syöpähässäkkä. Kyllä, normaaleja ihmisen tunteita on käytävä läpi, tuskaa, pelkoa, ahdistusta, masista.... Mutta merkillistä, kun Jeesuksessa on turva ja rauha, niin se kuin tuntuu noiden em asioiden läpikin! Jotenkin.

Kun/jos joku käskee 'taistele', niin tykönään sitä voi jäädä miettimään, että mitä se minun kohdalla ollee. Luovuta elämäsi täydelliselle Elämän Taistelijalle, luovuta itsesi Elämälle, Jeesukselle. Hän on noussut kuolleista, uskon. Ja ihmeitä voi tapahtua. Itse olen lääketieteen ym. apukanavien kautta saanut avun, tähän asti. Emmä jotenkin koskaan osaisi sanoa, että mä olen päihittänyt kaksi syöpää.
Kyl maar mää oon suuremmas Kädes! Anatutukaamme :)
Tiedokas | 26.1.2011 klo 16:45:46