Re: Ajatuksiani

Minun ystäväni (19v) kuoli syöpään 5.6. Sen jälkeen olen pohtinut paljon elämää ja kuolemaa. Ennen ajattelin että kuolema ei kosketa minua, ja itsekin olen kuolematon. Nyt havahduin huomaamaan ihmisten kuolevaisuuden. Meillä on vain tämä yksi ainoa elämä ja pitäisi nauttia joka hetkestä eikä valittaa turhista. Ei ystävänikään valittanut vaikka tiesi kuolevansa.

Hänen kuolemastaan on vasta niin vähän aikaa, etten osaa sanoa olenko ihmisenä muuttunut. Suru ja ikävä ovat vielä vahvasti läsnä. Mutta varmasti tämä hänen kuolemansa opetti minulle jotakin.