Re: Isä on poissa....

Noinhan asia on, että vain isäni maallinen, hauras ja sairauden runtelema keho lepää nyt maan alla.
Sitä kuitenkin ikävöi isän maallista kuorta, jossa isä kanssamme eli, siitä hänet muistamme ja vain muistot jäävät.
Isän sielu, jossa on isän persoona ja isä elävänä on nyt taivaassa.
Isällä on nyt uusi ruumis, joka on terve, eikä koskaan sairastu.

Suurin toivo on kuitenkin jälleen näkemisen toivo, jolloin eräänä päivänä saan nähdä isän, äidin ja kaikki rakkaat ihmiset taivaassa.
Mikä voikaan olla sen hienompi asia ja ilman sitä elämä läheisen kuoleman jälkeen ei olisi mitään toivoa ja iloa.