Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

Re: suru on tullut jäädäkseen...

Isäni kuolemasta tulee pian viikkoa ja tuntuu että itsekkään ei koko aikaa ymmärrä että se on totta. Olen ollut jo yhden viikon töissä, työpäivät sujuvat jotenkuten siihen asti kunnes joku kysyy jotakin perheestäni. Hoidan vanhuksia, jotka tietysti haluavat kysellä tallaiselta nuorelta tytöltä kaikenlaista ja olettavat että minulla 21-vuotiaalla on molemmat vanhemmat. Sitä joskus ihmettelee miten ihmiset voivat edes olettaa että kaikilla on perhe? Tuntuu kuin useat eläisivät pienessä kuplassa, kuvitellen ettei kuolemaa edes ole kun taas oma elämä pyörii pelkän kuoleman ja surun ympärillä... ehkä olen toisaalta katkera niille jotka voivat elää harmitonta elämäänsä käyden ulkona ja pitäen hauskaa kaveriporukoissa...en tiedä.. mutta sen tiedän, että sisälläni on suurta kipua ja olo on yhä edelleen todella sekava. Tiedän myös, että tämä on pitkä tie.
Aisy | 20.6.2012 klo 10:38:43