Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

Re: Mitä meille sureville kuuluu?

Iltapäivää vaan vielä kohtalotoverit.

Unohdin mainita viime viestissäni sen, että katsoin eilen netistä 11.9.2001 WTC-terrori-iskujen muistotilaisuuden melkein kokonaan. Se oli hyvin koskettava tilaisuus, koska siellä kuolleiden omaiset lukivat kaikkien siellä kuolleiden nimet. Enhän voi mitenkään verrata tai ymmärtää heidän menetystään omaani, koska he menettivät läheisensä mitä kauheimmalla,julmalla ja yllättävällä tavalla. Silti koin lohdulliseksi sen, kun useat omaiset sanoivat lopuksi, että "isäni, äitini, siskoni, veljeni yms. se ja se, elät muistoissani ja katselet alas sieltä pilven reunalta. Tiedän, että olet läsnä ja kerran tapaamme vielä." Moni omainen siellä uskoi siihen, että heidän läheisensä on edelleen läsnä, mutta vain muuttanut olomuotoaan. Koin senkin koskettavaksi, että vielä 10 v menetyksen jälkeen kuolema voi olla niin koskettavasti läsnä.

Halusin vaan jakaa tämän kokemuksen kanssanne. Meille jälkeen jääneille jää kaipaus, mutta rakkaamme elävät muistoissamme, sydämissämme, teoissamme joka päivä. He ovat läsnä, mutta toisessa olomuodossa. Minäkin törmään äitiini tämän tästä, juuri tänään kauppamatkalla tien yli lensi valtavan iso suruvaippa-perhonen. Hän tietää, että elämä jatkuu ja minäkin tiedän sen nyt.

Kovasti voimahaleja teille kaikille vielä kerran.
Siipi maassa | 12.9.2011 klo 13:12:37