Tunnustan reilusti, miksi meidän pitää olla täälä sururyhä osios???????

Hei taas kaikki me!

En nyt pysty kuvaamaan tunnetta, mutta kyselen että miksi me kirjoitellaan täälä? Miksi me ei saada tai miksi meidän rakkaat ei saa kirjoittaa noissa muissa osioissa että jiihaa, me selvittiin syövästä. Kiva niille, mutta kun me surevat ollaan täällä::((((((((((

Tämä jälkeen jäävien osa on se kaipaavan osa, valitettavasti,:( vaikka itsekkin uskon jälleen näkemiseen. Mutta kun olisin sen rakkaani halunnut vielä pitääääääääää!!!!!!!!

Ensimmäisen vuoden täyttyminen ja ensimmäisen kuolinpäivän lähestyminen ahdistaa uskomattoman paljon. En pysty mihinkään järjelliseen toimintaan. Viimeiset rakkaan hetket tulevat mieleen, puheet, toiveet ja se karu todellisuus kun levinneisyyskartoitus tehtiin......

Voi rakkaat kanssa eläjät, yritetään selvitä, jotenkin.

Halaus teille!!

Rakasta, ainoaa siskoaan, parasta ystävää suunnattomasti
kaipaava elämänpyörä