Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

Re: Isä on poissa....

Lämmin halaus sinulle...

Minä menetin isäni 2,5 kuukautta sitten,isä oli vasta 66 v. kuollessaan leukemiaan. Leukemia eteni lopussa niin nopeasti, että lääkäritkin olivat ihan pihalla tapahtumien kulusta. Onneksi isä ei joutunut olemaan sairaalassa kuin 2 viikkoa. Saimme nukkua isän kanssa viimeisen yön sairaalassa ja pitää isän kädestä kiinni lähdön hetkellä. Todella epätodellinen tunne ja hirveä paniikki iski isän hengityksen loputtua. Toisaalta tuli helpotus, että isä pääsi kovista kivuista eroon. Tuli todella voimakas tunne, että jäljelle jäi vain isän ruumis, ja isän sielu lähti jonnekin, en tiedä minne. Kokemus oli varsin hämmentävä, koska en ole uskovainen.

Anna surulle rohkeasti tilaa ja itke kun siltä tuntuu. Itselläni myös suru tulee aaltoina, joinain päivinä itkettää koko ajan, toisinaan pystyn elämään aika normaalisti. Enää suru ei kuitenkaan ole yhtä raskasta, vaikka ikävä onkin kova. Olen yrittänyt ajatella asiaa myös niin, että pitää olla iloinen siitä, että on ollut sellainen isä, jota rakastaa ja kaipaa.

Voimia sinulle...

anet | 10.4.2015 klo 20:36:54