Re: Äiti

Hyvää sunnuntaipäivää.

Voimia kaikille läheisensä menettäneille, oli se sitten hiljattain tai vuosia sitten.

Minun äidin kuolemasta on kulunut jo yli 1,5 v. Joo, toinen äitienpäivä täälläkin ilman äitiä. Olen pysynyt poissa palstalta, halunnut saada henkistä etäisyyttä äidin kuolemaan ja koko sairauteen. Epätodellinen olo on itsellänikin. Kai minä sille "vara"äidilleni kortin lähetän, vaikka ei olla aikoihin oltu yhteyksissä. Ikävä jää, muuttaa muotoaan, aaltoilee eikä päivääkään mene, etten äitiäni ajattelisi. Kukaan ei ole voinut korvata häntä ja välillä tunnen olevani niin yksin. On itse asiassa mennyt sen suhteen aika hyvin, mutta äitienpäivä on minulle muutenkin rankka, koska olen itse tahattomasti lapseton nainen ja nyt toista vuotta äiditön. Muuten se asia ei niin vaivaa, mutta nyt jo olen miehelleni hieman kateellinen, kun hän voi äidilleen kortin lähettää ja soittaa. Minä en voi.

Isäni suhteen välit ovat ok. No, hän ei ole mihinkään muuttunut, mutta ei nyt enää viime aikoina ole minulle kännissä soitellut eikä jatkuvasti. Johtuneeko siitä, että on alkanut uudelleen ns. seurustella ns. kaveripohjalta entisen lukioheilansa kanssa. Onhan se hyvä, että hänellä on muutakin seuraa kuin minä, etten sitten kuormitu. Menneisyyttäni en ole jaksanut vatvoa, tosin ristiriitaiset tunteet isääni kohtaan on siksi, koska tiedän, miten äitiäni aikoinaan kohteli. Onneksi ei voi minulle tehdä samaa. Hänkin vanhenee ja varmaan tuntee olonsa yksinäiseksi. Jotenkin tunnen sääliä, vaikka en missään nimessä hyväksy hänen tekojaan. En kaikkea tiedä enkä edes välitä tietää.

Joo, no tää nyt oli tällanen vuodatus pitkästä aikaa. Kyllä minä täällä aina silloin tällöin käyn lukemassa ja siitä on aikaa, kun olen viimeksi kirjoittanut.

Jaksamista kaikille ja todella täällä kannattaa käydä kirjoittamassa, jos siltä tuntuu. Vertaistuki on parasta mitä on ja auttaa elämään läpi vaikean ajan ja läheisen menetyksen.