Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

Re: Tukea 16-vuotiaalle tytölle jonka äiti sairastaa parantumatonta syöpää

Ehkä ei tarvitse pysyä vahvana, anna surun tulla. Läpi se työntyy kuitenkin tavalla tai toisella. Syyllisyys ja muutkin tunteet kuuluvat asiaa, kun mieli yrittää käsitellä asiaa. Suremalla suru ainakin hetkeksi helpottaa ja vaikka usein luulee päässeensä eteenpäin, suru tuleekin taas nurkan takaa yhtä ahdistavana kuin ennenkin.

Kuolema ja suru usein kouluttaa ja vahvistaa. Aina tulee olemaan elämä ennen ja nyt. Isäni kuoleman jälkeen en voi olla koskaan samalla tavalla onnellinen kuin ennen, mutta kyllä myös aitoja onnenhetkiä tulee koko ajan enemmän.
Minä ajattelen, että on minun vuoroni elää nyt ja siitä pitää ottaa kaikki irti.

Sinulla on vielä paljon elämää edessä ja toivon sinulle kovasti voimia. Aika helpottaa, ei se ole pelkkä klisee, mutta surevaa se usein ärsyttää, kun suru on valtava ja kuolemaa on vaikea edes hyväksyä.
marinna | 8.10.2013 klo 21:34:41