Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

Re: Mitä meille sureville kuuluu?

Hei,

Minulla lähestyy myös vuosi äidin kuolemasta. Suru on läsnä edelleen, mutta parempaan päin ollaan menossa. Välillä iskee älytön suru ja ikävä ja sydämeen sattuu ja tuo kuolinpäivä voi olla taas sellainen, että tulee vähän takapakkia.. Mutta onneksi elämääni kuuluu myös tällä hetkellä paljon sellaisia iloisia asioita, (esim. kohta syntyvä vauva täällä massussa), joista olen kiitollinen ja jotka saavat muistamaan, että elämä on taas elämisen arvoista. Toivon vaan, että kaikki menee hyvin!

Katsoin ihan mielenkiinnosta netistä tuon ohjelman, josta "Siipi maassa" mainitsi. Itse en ehtinyt paikalle äitini menehtymisaikana, mutta minulle tuli sellainen outo olo yöllä silloin äidin kuolinhetkenä, ettei minulle ollut aamulla enää mikään "yllätys", kun isäni soitti ja kertoi mitä oli tapahtunut.. Ja vaikka kyse olisi ollut ihan täysin sattumasta, niin ainakin se tuottaa hirveästi lohtua itselle ajatella niin päin, että se olisi ollut jotain muuta.

Mutta paljon jaksamista! Toivon surun helpotukseen myös iloisia asioita teille kaikille ja kauniita syksypäiviä :)

Emilia7 | 19.9.2011 klo 13:01:00