Re: lapseni on saattohoidossa.

Minulle tuli tunne, että on ihan pakko vastata sinulle. Sinä avasit täällä asian, joka tiedän tuottavan suunnatonta tuskaa ja sitten kukaan ei edes vastaisi! Suurin osa kirjoituksista on tietysti sellaisia tuskanparahduksia, mutta jotenkin toivoisi ettei ihan aina tarvitse huudella yksinään.
Toivottavasti teillä on ympärillänne terveydenhuollon ammattilaisia, jotka auttavat. Meillä oli, siinä saattohoitovaiheessa, mutta sen jälkeen olemme lähinnä kuormittaneet ystäviä ja eläneet tässä ikävässä miten parhaiten olemme osanneet. Päivät ovat lähinnä suorittamista. Aamun jälkeen tulee ilta ja illan jälkeen yö ja aamu. Näillä mennään kun muutakaan ei voida.