Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

Re: Mitä meille sureville kuuluu?

Niin, kovasti tulevat vuoden takaiset asiat mieleen. Vielä viikkoja ennen isän lähtöä jaksoin uskoa edes lisäajan saamiseen. Ei vaan halunnut luovuttaa, vaikka toinen kuihtui silmissä. Vuosi on tuntunut menneen nopeasti. Elämän lyhyys on jotenkin nyt avautunut. Aggressiivisen syövän kanssa vuosikin on pitkä aika. Olo on jotenkin, että "mitäs nyt?". Suru on edelleen mutta myös tunne, että lähdettävä liikkeelle, monesakin mielessä.

Taivaan Isä on onneksi auttanut jaksamaan eteenpäin. Päivä kerrallaan, huomisesta ei tiedä.
Cambridge | 29.8.2011 klo 19:25:44