Äiti Rakas

Tämä on sinulle äiti,
Oot maailmani tärkein ihminen ja minulle niin äärettömän rakas. En halua uskoa, että joudun sinusta luopumaan.
Sitä kuvittelee: Äitihän on aina tässä, läsnä ja lohduttamassa. Tukemassa mua kaikessa.
Mutta tämä kaikki on niin totta. Niin totta, että sen ajatteleminen koskee syvälle. En tiennyt sellaista paikkaa edes olevan.. Sen varmaan täytyy olla se paikka sisälläni, joka on tarkoitettu vain sinulle Äiti. Se missä lukee sinun nimesi. Rinnassa pusertaa suru, suunnaton suru..
Nyt vasta ymmärrän sanonnan Luopumisen tuskasta. Jos luulin sen joskus tunteneeni, se ei ollut kyllä lähelläkään tätä tunnetta. Kuinka väärässä olenkaan ollut.. Tyhmä ja naivi. Lapsellinen. Nyt tämä on todellista, ikävä kyllä..
Kuinka yhtäkkiä maailma voikin romahtaa. Kuka antoi luvan vetää maton jalkojen alta?! Huonoa pilaa. Kun oisikin..
Vajaa viikko sitten sairaalaan: Kuviteltiin, No sehän on taas sitä issiasta tai sinne päin. Ei tiedetty silloin ei, magneetti paljasti totuuden. Etäpesäkkeet.. Laajasti rangassa, nikamankin murtaneet. Eii! Minun Äitissä! Eii!
On vallannut Rakkaan ihmisen, nuo paholaisen kätyrit. Ct sen kertoi, laajuuden, ei koskaan parannu Äitini mun. Luoja pyydän, ole armelias! Elä vie rakkaintani pois. Elä anna hänen kärsiä. Häntä ilman elää en vois..
Rakas Äiti, Rakastan sinua ainiaan. <3