Isän kuolema!

Isäni kuoli maanantaina 16.8.2010. Hänellä oli maksasyöpä, keuhkoissa etäpesäkkeitä ja ruokatorvessa muutoksia. Tänään olisi tullut kaksi viikoa sairaalassa oloa.
Ei keritty aloittaa sädehoitoja, maanantaina olisi pitännyt tulla päätös mutta kerkesi nukkua pois ennen päätöstä.
Kävin sunnuntai iltana katsomassa isääni sairaalasssa ja näin kuinka huonossa kunnossa hän oli ja ajattelin että hyvä jos ensi viikkoa näkee... Eikä nähnyt.
Diagnoosin sai perjantaina, ei kahta viikkoakaan elänyt diagnoosista. Osasta tutkimuksia ei ole tullut vastauksia, ei aloittaneet sädehoitaja heti kun yrittivät paikallistaa mistä syöpä on saanut alkunsa. Eniten tilanteessa häiritsi se epätietoisuus alku vaiheessa. Soitin lääkärillekkin joka oli erittäin tökeä. Lääkäri jutteli äitini kanssa mutta hän oli sen verran shokissa että ei muistanut puoliakaan mitä olivat jutelleet. Kyllä vei syöpä nopeasti! Olen sairaslomalla tämän viikon ei puhettakaan että voisi työssäni olla.
Onneksi meitä on monta sisarusta ja mieskin minulla on, että voi asiasta puhua.
Päivä kerrallaan eteenpäin on mentävä!