Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

Re: Äidin kuolema

hei ja osanottoni äitisi pois pois menosta. Itsellä äiti meni 8.5 aivosyöpä vei. jokainen päivä mulle olut äidin pois menon jälkeen ollut taistelua. Äitini lähtö onneksi oli rauhallinen ja siitä tullut kuukausi mutta ikävä ja vaatteet ja kirjat muistuttaa äidistä. Äiti oli mulle se jolle kerroin kaikki .. isä ei ole paljoakaa ollut mun tukena kun minä 32 vuotias tytär ja pikkuveli 26 jäimme äitiä kaipaamaan.. aluksi olin niin lukossa ja shokissa etten pystynyt itkeä edes ... nyt kun kuukausi mennyt , uskon , että äiti seurailee mua pilvien päältä vaikka mulla ikävä sitä on. Äiti haudattiin ouluun enkä itse myöskään pääse äidin haudalle , mutta kotona mulla valokuvat äidistä ja enkeli somiste jossa kynttilä ne on äidi kuvan vieressä.

Nyt vasta kun melkein 2kk äidin pois menosta olen kotona kyennyt vähän siivoilla ja yritän joka aamu ajatella mä pystyn nousta sängystä ja mulla kissat ja mies joka yrittänyt mulle olla tukena anopin saatoin hautaan 2vuotta sitten ja nyt sitte 8.5 oman äitini ja tässä välillä meillä oli kaksi keskenmenoa , joten surua on riittänyt.. välillä olen todella katkera , mutta olen ajatellut , etten anna periksi. Vielä joskus tää pahain suru jää taakse tai muuttaa muotoaan, ja äiti kulkee aina mun mukana vaikka en häntä näe..
syksynkyynel | 30.6.2014 klo 15:05:14