Re: Ruokatorven syöpä vanhemmilla

Olen pahoillani puolestasi. Minulla on tyttäret -viime syksynä 19- ja 21-vuotiaat- ja saimme saattohoitaa mieheni ja siis tytärteni isän loka-joulukuussa 2012. Tehtävä kysyy ja vie voimia mutta usko, myös palkitsee jälkeenpäin. On raskasta seurata rakkaan hiipumista elämälle vähitellen mutta juuri silloin meidän terveiden velvollisuus ja oikeuskin on kulkea rinnalla. Ole rohkea, älä pelkää. Ne ovat neuvot mitkä voin vain antaa. Kuolemassa ei ole mitään pelättävää. Se on luonnollista vaikkakin niin lohduttoman lopullista. Ole läsnä mahdollisimman paljon. Jälkeenpäin on hyvä.