Tunteista

Otan osaa suruunne. Olemme kaikki täällä kokeneet niin samaa. Itseltäni on mennyt nyt sekä äiti että isä syövälle.

Mitä tunteita teissä on tämä herättänyt? Olen nimittäin huolissani että itse tunnen katkeroituvani ja olen kateellinen kaikille joilla vanhemmat vielä energisinä elää. Tunnen kiukkua vanhempiani kohtaan, että eivät pitäneet tarpeeksi hyvää huolta itsestään, eivät hakeutuneet ajoissa lääkäriin jne. Soimaan tietysti myös itseäni.

Käsittelen näitä tuntemuksia nykyään myös terapeutin kanssa ja se on auttanut. Elämäni rullaa eteenpäin lasteni ja mieheni ja muiden läheisten ympäröimänä. Mutta miten voisin koskaan hyväksyä näitä tapahtumia, vaikka vähitellen totun siihen etten enää heille voi soittaa.

Olen myös tuntenut hyvin raskaaksi kaikkien asioiden järjestelyn, mitä tämä on tuonut tullessaan, huh, sanon minä.