Re: Äidin kuolema

Kiitos viestistäsi ja osanottoni äitisi poismenon johdosta! Sinulla ollut todella raskaat 2 vuotta, niin paljon surua mahtunut elämääsi. Mutta hienoa lukea että periksi et anna, pitää jaksaa uskoa parempaan. Minäkin mennyt pikku hiljaa eteenpäin, päivä kerrallaan. Välillä huonoja päiviä mutta onneksi ne hyvät päivät voittavat. Äiti oli minulle s jonka kanssa jaloin kaiken, joka päivä puhuttiin puhelimessa, ehdittiin käydä jopa kahdella "tyttömatkalla" Pariisissa. Onneksi on niin paljon hyviä muistoja. Vielä vaan muisteleminen sattuu paljon ja suuri suru nousee pintaan. Ihana myös kuulla että uskot että äiti seurailee sinua pilvien päältä, niin minäkin uskon. Ja toivon että sitten joskus taas kohdataan. Äiti kulkee koko ajan mukana sekä minussa että minun lapsissani. Koitan olla edes puoliksi niin hyvä äiti mitä minun äitini oli. Täällä myös valokuvan pöydällä ja usein käyn ostamassa vaaleanpunaisia ruusuja, äidin lempikukkia, siihen viereen.oikein paljon voimia ja jaksamisia sinulle. Toivottavasti jaksat yrittää vielä saada lapsen kahden keskenmenon jälkeen. Palstalla ollaan jos haluat kirjoitella lisää. Itselleni ainakin tekee hyvää kirjoittaa omista tunteista ja lukea muiden tunteista. Ne ketkä ovat kokeneet saman ymmärtävät sen tuskan muita paremmin.