Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

Re: Mitä meille sureville kuuluu?

Tervehdys vaan kaikille teille jotka tälle palstalle joutuvat kirjoittamaan.

Poikani kuolemasta on nyt 9kk ja elämä ei oikein tunnu miltään. Suru ja kaipaus on niin kova. Minäkin elän viime vuoden takaisia tapahtumia muistoissani (painajaistani). Näihin aikoihin viime vuonna meille kerrottiin ettei poikani syöpään olekaan parannuskeinoa. Marraskuussa kuitenkin vielä saimme toivon, mutta vain hetkeksi. Joulukuussa hän oli saattohoidossa 16 päivää ja kuoli omassa huoneessaan jouluaattona meidän, hänen läheistensä, ympäröimänä. Saattohoitovaihe oli musertava ja en tiedä miten oikein siitä selvisin ja miten tulen selviämään tulevasta joulusta. Joulu oli kuitenkin meidän perheessä tärkeä koko suvun juhla, no ei tosin ollut viime vuonna eikä tule enää koskaan olemaankaan. Olen suruani työstänyt villasukkiin ja silmukoita laskiessani en aina muista tuskaani vaan keskityn 100% silmukoihin. Viime vuonna sukkien lisäksi virkkasimme tyttäreni kanssa joukon amigurumi-hahmoja. Niissä joutuu laskemaan silmukoita ihan kokoajan ja keskittymään tekemiseen. Nämä käsityöt ovat antaneet tuskalleni hetken unohduksen. Tämä uusi elämä on niin raskasta ja surullista.
Voimia jokaiselle tällä suruntiellä kulkijalle!

muzi
muzi | 25.9.2011 klo 00:29:41