Re: Syöpä vei nopeasti

Nyt oli myös minun pakko osallistua keskusteluun. Ensinnäkin, olen todella pahoillani, että olet menettänyt rakkaan äitisi. Pelko on minulle tuttua, sillä äidilläni on parhaillaan syöpä, vaikka kuoleman tuskaan en olekaan kohdannut.

Toinenkin syöpäkokemus löytyy lähipiiristä. Mieheni eno kuoli joitain vuosia sitten leukemiaan hyvin nopeasti. Ennen terveelle ja urheilulliselle miehelle ei juuri toivoa annettu. Eno oli hyvin läheinen miehelleni, sillä hän oli mieheni valmentaja. Enon hautajaisten jälkeen olen nähnyt mieheni itkevän ja se on ainoa kerta lähemmäs 8-vuoden yhdessä olomme aikana.

Ei ole sanoja, jotka lohduttaisivat. Tiedän sen. Voi vain yrittää lohduttaa, mutta ei se auta, kun ei se tuo rakasta takaisin. Voimia sinulle.