Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

Re: Lapseni on Enkelii..

Osanottohalaus sinulle ja perheellesi. Elämä on niin hemmetin epäreilua :-(

Käytte läpi elävää helvettiä ja yritätte parhaanne mukaan suoriutua. Arki pitää kiinni elämässä, mutta samalla osin myös lykkää surun käsittelyä. Voimia yrityksellenne, mutta voimia myös siihen hetkeen, kun tuntuu siltä että ei jaksa enää yhtään enempää... Tiedä, että kaikki ajatukset ja tunteet ovat surevalle sallittuja ja niiden läpikäyminen on tie eteenpäin. Hae tukea kaikkialta mistä voit: puhu tapahtuneesta kyllästymiseen asti. Käytä työterveyspalveluiden mahdollinen terapia hyväksesi, puhu ystävillesi ja jos siltä tuntuu, niin kirjoita ajatuksesi paperille. Mikä tahansa ajatusten purkaminen auttaa. Ei ehkä heti, mutta ajan kanssa.

Tärkein pointti ehkä se, että näin suuren surun kanssa ei ole hyvä jäädä vain omien läheisten ja lähipiirin kanssa asioita työstämään. Heistä on suuri apu, mutta tarvitsette myös ulkopuolista apua, joten suosittelen lämpimästi sitä hakemaan... Itse leskenä 4:ttä vuotta ja ammattiavun jälkeen pikkuhiljaa oppimassa taas elämään :-)
Bee | 1.6.2011 klo 23:49:25