äidilläni alkoi saattohoito

hei
Olen uusi täällä 33v nainen ja tytär. minulla myös pikkuveli. meidän äidillä syöpäsairaus tie on ollut pitkä 2003 äidillä leikattiin rintasyöpä sekä tyhjättiin imusolmukkeet kainalossa , koska syöpä oli agressiivinen sai säde ja sytostaatti hoidot ja syöpä jäi uinumaan , 2006 levisi sitten luihin ja 2013 kuin pommi päästä löytyi pikkuaivoista äidillä syöpä kasvain suurehko leikattiin syksyllä Tampereella ja nyt sitten maaliskuu 2014 uusi kasvain päässä ja äiti viikossa on mennyt nyt niin huonoksi on seinäjeolla tk saattohoidossa joka alkoi tänään. Äitini sai kipupumpun , ja tuntuu niin lohduttomalta =( vaikka tietää, että loppuaika on ihan tässä niin äiti, kumminkin aina ollut äiti.

Kauhia tehdä tätä luopumis työtä, vaikka sairaus ja lopun tulo tiedostaa järjellä , mutta silti luopuminen tekee niin kipeää.
Aika kylmää kohtelua sain tk kun menin äitiä sinne kattomaan hoitaja vain työnsi käteen saattohoito oppaan ja sanoi, että lue tuo ja tule sitten keskustelemaan , jos herää kysymyksiä ja omaisille ei edes ilmoitettu , että äiti siirretty saatto hoitoon ... siis tyttärenä kyllä alku järkytys oli melkoinen.

Sain urheasti puhuttua , kun äiti itse halusi ottaa kuoleman ja saattohoidon puheeksi niin puhuimme tilanteesta.. jotenkin vaan yrittää itsellekkin selittää , että mitä tässä tapahtuu .. itselleni tuli tänään kauhiat selkäkivutkin niin tuntuu , että mikään ei tässä lohduta ja että jos tuolla taivaassa joku on miksei helpota äidin tilannetta ?? ja itsellä suru työ kesken vielä vaikka itse olen ollut hautuumalla töissä, jossa näki kuolemaa ja kun siivoilin vainajien säilytys tiloja niin en pelkää kuolemaa , mutta todella kamalaa luopua vanhemmasta , vaikka se on ollut lainaa ja tavallaan se , että tyttärenä olen äidin kanssa loppuun asti sen olen itselleni luvannut ja elän sitte elämää, kun äiti pääsee pois. Luoja tietää milloin sitte ... onko kukaan muu tuntenut tällä tavoin ??

kirjoitelkaahan minulle ..

terkuin
syystuuli