Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Saattohoito

Ikävä jää

Isäni kuolemasta on pian kulunut jo vuosi. Syövän kanssa oltiin eletty jo yli 10 vuotta – voisi ajatella, että saimme lisäaikaa monesti. Lapsena kuvittelin, ettei oman isän syövästä tulisi puhua, vaikka perheemme onkin aina kannustanut avoimeen keskusteluun. Vaikka en ihan ymmärtänytkään, mitä tämä sairaus käytännössä tarkoitti, näin vanhempieni olemuksesta ja kasvoilta, että pelko oli läsnä. Vasta aikuisiällä uskalsin kertoa lähimmille ystävilleni isäni sairaudesta. Kun ns. parantumatonta syöpää oli sairastettu jo niin kauan, me kaikki pidimme itsestäänselvyytenä, etteivät vuodet loppuisi kesken.

Lopulta saimme kuulla viime vuoden alussa, että hoitoja ei voida enää jatkaa. Puolessa vuodessa tapahtui paljon ja lopulta viimeinen viikko sujui kotona isän sängyn ympärillä koko perheen voimin. Tämä oli meille kaikille tärkeää aikaa. Muistot viimeisistä päivistä ovat kauniita. Saimme tilaisuuden hyvästelyyn kotona, kuten isä halusi. Perheen voima oli suurempaa kuin olin osannut kuvitella - myös omat voimat yllättivät.

Välillä tuntuu kuin saattohoidosta olisi jo ikuisuus, vaikka vasta vuosi sitten istuin isäni kanssa parvekkeella syömässä jäätelöä ja puhumassa elämästä. En aina ihan uskalla ajatellakaan sitä suurta ikävää, sillä pelkään sen valtaavan mieleni. Edelleen on vaikea uskoa kaikki todeksi.

Olen ollut saattamassa isääni pois tästä elämästä ja olen siitä mahdollisuudesta suuresti kiitollinen. Oma elämäni on jatkunut normaalisti, vaikka ajattelen isääni lähes päivittäin. Onneksi uskalsin kertoa ystävilleni tilanteesta jo sairaus-vaiheessa, sillä myös perheen ulkopuoliset läheiset olivat ja ovat edelleen tärkeitä tukihenkilöitä.

Toivotan suuresti voimia kaikille, joille oman rakkaan menettäminen on osunut kohdalle.
Voin myös keskustella esim. saattohoidon kokemuksista.
eepu | 11.5.2009 klo 23:25:30