Re: tukea kuolemaan

Tunnen syvää myötätuntoa sinua ja kuolemansairasta sisartasi kohtaan. On traagista, että hän kokee jumalansa hänet hylänneen rukouksista huolimatta. Mutta aina ei rukouksiamme kuulla, joten olen opetellut sanomaan: "Tapahtukoon tahtosi." On myös ikävää, ettei hänen toivomustaan otettu huomioon kun hän halusi puhua kuolemasta. Mutta kaikilla terveydenhuollon ammattilaisillakaan ei ole siihen valmiuksia. Se on vakava puute, koska kuolema on suuri ja tärkeä tapahtuma niin kuin syntymäkin ja siitä pitäisi voida keskustella avoimesti ja totuudenmukaisesti. Tuntuu siltä että meiltä maallistuneilta länsimaalaisilta on kadonnut kosketus kuolemaan ja siitä on tullut tabu. Ymmärtääkseni ortodokseilla on paremmat käytännöt ja kuolevalla on saattajia ja tukijoita hänen siirtyessään tuonilmaisiin. Ja onhan luterilaisella kirkollakin sielunhoitajia ja sairaalapappeja. Uskon kuitenkin että juuri sinä voit auttaa sisartasi parhaiten kysymällä ja puhumalla rohkeasti kun vielä aikaa on. Toivotan sinulle voimaa raskaassa elämänvaiheessa.