Re: Luonnollinen kuolema?

Alkuperäisestä viestistä on aikaa, mutta joku voi miettiä asiaa.

Mun vanhemmilla molemmilla oli hoitotestamentti ja se auttoi meitä. Isäni kuoli eräänlaiseen hiilidioksidimyrkytykseen, eli ei saanut happea, vaikka happea menikin. Lääkäri kävi viimeisenä iltana juttelemassa ja sanoimme ettei mitään elvytystoimenpiteitä saa tehdä, jos siihen tilaan mennään, vain kivun lievitys ja mm. nielun tyhjennys limasta. Lääkäri sanoi että harva läheinen pystyy tuon sanomaan, vaikka testamentti onkin... meille se oli itsestään selvyys, koska oli jo huonossa kunnossa. (ja isän oma tahto)

Äitini kuoli puoli vuotta myöhemmin kesken syöpähoitojen aivoverenvuotoon. Tilanne oli niin huono että ei poistu koskaan sairaalasta vaikka ihme tapahtuisikin ja eloon jäisi. Sanoimme heti, että on hoitotestamentti, ettei saa elvyttää.... pian saimmekin tiedon että alkaa ns. saattohoito eli otetaan pois sekä nesteet että happi, vain kivut poistetaan, jos sellaisia tulee. Tekivät välillä kiputestejäkin, että tiesivät kuinka syvässä tajuttomuudessa oli. Viisi vuorokautta odottelimme että äidin sydän ei enää jaksaisi, mutta hän sai heti kipulääkitystä, jos pienikin epäily, että tuskainen.

Olen todella tyytyväinen molempien hoitoon kaikissa sairaaloissa ja itselle oli itsestään selvää, etten taistele hoitotestamenttia vastaan, vaan siitä kerrotaan heti hoitavalle taholle. Ja aion itse täyttää itselle testamentin.

Näin kuolema tuntui jotenkin niin luonnolliselta kuin mahdollista....