Isän viimeiset päivät

Isäni on ollut saattohoidossa 2.10.2008 saakka oman paikkakunnan vuodeosastolla ....onneksi jotta olen voinut olla hänen luonaan joka päivä.
Hänellä on ollut vuodesta -97 eturauhassyöpä ja nyt syyskuussa käytiin luustokartassa kun hänellä alkoi olla selkäkipuja. Siellä näky että syöpä oli levinnyt luustoon .
Lokakuun alussa hän alkoi oksentamaan ja vein päivystykseen ja sitä kyytiä hän on ollut sitten vuodeosastolla. Vielä 3.10 hän käveli ja seuraavana päivänä meni jalat alta ja siitä saakka hän on ollut petipotilas jalat eivät ole sen jälkeen kantaneet.
Nyt hän on lähestymässä loppua ja on itekki sitä mieltä ettähän ei jaksa enää ,hengitys on pinnallista ja työlästä. Olen ollut nyt lauantaista asti aamusta iltaan hänen luonaan ,tänään kun soitin niin hoitaja sanoi että nyt sinun täytyy ite levätä ,kyllä he pärjää ja soittavat jos Isä on kovin levoton.
Eilen hän ei enää saanu tulemaan ääntä vaikka olis ollut paljon asiaa. On se niin kamalaa katsoa vierestä kun rakas läheinen kärsii.