Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Saattohoito

Suuri ikävä

Mieheni(64v) aivosyöpä todettiin 13.05.2010. Hän nukkui pois 21.11. Tähän mahtui monta murheen hetkeä, kun saatiin huonoja uutisia taudista. Kyseessä oli jättisoluinen glioblastooma.Se oli kooltaan 16-18mm, sijaitsi frontotemporaalisesti ja niin syvällä, että leikkaus ei tullut kyseeseen. Hän sai kemosädehoitoa 15.07-03.08 osastolla. Temodalia hän sai kotona 21.09-26.09. Lääkkeen ottopäivät menivät hyvin, mutta viimeisen päivän jälkeen yöllä hän kaatui ja selkärangasta murtui kaksi lannerangan nikamaa. Tuli myös keuhkokuume. Tästä alkoi sairaalassaolo. Veriarvot menivät niin huonoiksi, että sytostaattihoito päätettiin lopettaa ja siirtyä palliatiiviseen hoitoon. Otin mieheni saattohoitoon kotiin, jossa hän ehti olla viisi päivää. Kotisaattohoidon lääkäri lisäsi toisen kipulaastarin ja annoin myös Oxynestia. Toiseksi viimeisenä päivänä ruoka ei enää maistunut ja hän puhui melkein taukoamatta jotain,josta ei saanut selvää. Viimeisenä päivänä alkoi tulla limaa ensin suusta ja sitten nenästä. Hän oli kylkiasennossa ja pyyhin melkein koko ajan limaa pois. Olen kiitollinen, että hän sai vetää viimeisen henkäyksensä, kun silitin häntä kädestä ja hän oli sen oloinen, ettei siinä hetkessä ollut tuskaa.
Mapi | 24.11.2010 klo 23:50:31