Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Onkohan minulla syöpä?

Epävarma.

Hyvää myöhäisiltaa..

Aika paljon olen nyt täällä netissä koittanut tietoa kalastaa, joten ajattelin kysellä täältä. Taidan olla yksi monista, jotka kysyvät sen saman kysymyksen.Satuin löytämään kainalostani patin, onkohan se vakava?

Annan hieman tietoa, miksi aloin asiaa enemmän ihmettelemään ja pohtimaan. Netin kirjoituksia loukiessa sitä kun saa paljon eri ajatuksia ajattelin vain unohtaa kaiken lukemani ja kysyä.

Eli minulla tosiaan on pieni, herneen (tai nuppineulan pään kokoinen) jämäkkä ja kivuton patti kainalossa. Se muljahtelee pikkuisen painaessa, mutta siitä ei saa otetta. Se ei tunnu liikkuvan tuon enemää ja jotenkin tuntuu olevan kylkiluiden välissä jämäkästä omassa kolossa. Eli sormiani en saa sen alle tai siitä kiinni. No patteja nyt on mon enlaisia ja usein kait ne niitä harmittomia ovat.

Sen sijaan, että olisin huomannut omaavani vain pelkän patin olen jo puolen vuoden ajan kärsinyt tietynlaisista vaivoista. Mielialojen heittelyistä. Esiasteisesta masennuksesta. Tasapainohäiriöistä. Välillä tuntuu, ettei oikein pysy pystyssä tai horjahtelee suuntaan jos toiseenkin. Ammuisin jäsenet; kädet ja jalat särkevät ja unisuus on jopa ylitsepääsemätöntä. Vaikka saatan nukahtaa ajoissa tuntuu, että aamuisin voisin nukkua niin pitkään, kuin vain laki sen sallii. Joskus saatan herätä vasta puolen päivän jälkeen ja silti nouseminen on hankalaa. Ja kuten sanoin melkeimpä aina jäsenien kipu ärsyttää. Joskus tuntuu, että pitää väkisin suoristaa omaa ruhoa, jotta hengittäminen luistaisi ja säryt helpottaisivat (tosin tuop hengitysvaikeus on jotenkin lievempää kuin sen voisi ymmärtää kirjoituksestani). Olen myös huomannut, että jäsenet puutuvat joskus, ainakin vasen käsi. Kävellessäni lyhen matkan verran oikea jalkani muuttuu tunnottomaksi ja kävelen kuin juopunut ja jalkani läpsyttää maata kuin pingviini. Tuntuu, että virtsaamisen tarve on selkeästi lisääntynyt, enkä oiken pysty pidättelemään pitkään. Joskus saatan joutua käymään kolmekin kertaa melkein peräkkäin herrojen huoneessa. Samoin tuntuu, että liikunnan jälkeen en palaudu kovinkaan nopeasti vaan paikat särkevät, kuin olisin tehnyt punttitreenin unohtaen venyttelyn. Samoin iltaisin nukahtaminen on vaikeaa, varsinkin kun jalkani ovat älyttömän levottomat. Ja jotenkin niin kylmäntuntuiset alaraajat. Tai vähän kuin kuuman kylmät, kuumeen tuntuinen olo. Muutenkin nukahtaminen on kovin vaikeaa. En tiedä vaikuttaako, mutta olen jokin aika sitten yöhikoillut oudosti, kuin kuumeista kylmää hikoilua. Ihan niin, että aamulla ensimmäisenä olen (tai jo keskellä yötä) joutunut vaihtamaan paitaa. Enää en ole huomannut suurempaa hikoilua - ainakaan omasta mielestäni. Varsinaisesti en ole (heh) näiden lisäksi sairastellut. Tarkoitan flunssaa tms. sairautta.

Olen 28 vuotias, tupakoin, koitan silti liikkua, vaikka usein väkisin, kolmekin kertaa arkiliikunnan omaisesti päivässä koirieni takia. Koitan syödä hyvin, mutta olen hieman alipainoinen enkä oikein tunnu saavan sitä läskiä luiden ympärille. Pyrin nauttimaan tarpeeksi kaloreita / päivä ja hieman yli. Kyllä, koitan laskea niitä ihan vain päässäni.

Tässä tariani. Ehkä joku osaa neuvoa, rohkaista tai pelotella.

Ehkä murehdin vain liikaa..
moh85 | 18.3.2013 klo 01:00:13