Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Onkohan minulla syöpä?

Re: Sarkoomasta

Tämä näyttäisi olevan hyvinkin vanha ketju, joten kysyjä on varmasti jo tiedon saanut (toivottavasti hyvä), mutta jospa tästä olisi apua muille.

Oma tarinani alkoi muutamia vuosia sitten oudolla kivulla lonkan seudulla. Alussa kipu oli hyvinkin satunnaista ja hoidettavissa kipulääkkeillä. Työterveydessä juoksin ja sieltä sain diagnoosiksi: "jotain lihaperäistä vaivaa"(mm limapussin tulehdus, lihaskalvojen kireys, etc). Lääkkeitä poskeen ja venyttelyä ja lihashuoltoa. Näillä ohjeilla oireet pysyivätkin edelleen satunnaisina. Näin jälkikäteen voisi sanoa, että ihmisiä diagnosoidaan ihan vaan todennäköisyyksien perusteella. Oireisiin todennäköisimmin parhaiten sopiva diagnoosi

Syksyllä 2012 kivut olivat jo siinä mielessä jatkuvia, että kipulääkettä piti syödä viikon-kahden kuureina. tämän jälkeen saattoi olla kivutonta aikaa parikin viikkoa. Nyt kipu ei ollut enää pelkästään lonkassa, vaan mukaan tuli säteilykipu sääreen ja reiteen.

Alkuvuodesta 2103 yritin taas selvittää kipuihin syytä ja menin työterveyteen. Lonkka kuvattiin ja sen löydöksenä oli hyvin pieni luupiikki, joka ei kuitenkaan voi aiheuttaa minulla esiintyviä oireita. Hoidoksi sain hermolääkkeet ja fysioterapiaa. No arvata saattaa, että eipä niistäkään ollut apua. Tässä vaiheessa buranaa meni pääsääntöisesti 1600mg/pvä.

Huhtikuussa 2013 sain sitten lähetteen fysiatrian polille. Sieltä sain lähetteen lannerangan magneettikuvaukseen heinäkuussa. Ennen tuota kuvausta olikin hyvä jakso. Kivut olivat lähes kokonaan poissa jopa kolme viikkoa. Oli kiva lenkkeillä koirien kanssa ilman kipuja.

Magneettikuvisskaan ei löytynyt mitään selittävää syytä kivuille. Lievää ahtaumaa, mutta eiköhän se tässä iässä (41 v) kuulu ollakin.
Jatkettiin tutkimuksia ja seuraavaksi lähete hermoratatutkimukseen. Sinne pääsin syyskussa 2013. Hermot kunnossa. Tämän jälkeen fysiatri sanoi, että he ovat tehneet ne tutkimukset, joita lähetteen oireiden perusteella voidaan tehdä. Palattiin siis takaisin alkupisteeseen.

Syksy meni töissä linkuttaen ja ontuen. Työkaverit totesivat minun olevan keppiä vajaa Dr.House. Kipu oli jatkuvaa, lääkityksenä tramadol, lyrica, burana. Olin tyytyväinen jos sattui vain vähän. Työterveydestä ei ollut apua. Tuntui siltä, että alkoivat epäillä kipujani päänsisäisiksi.

loppuvuodesta 2013 kivut eivät pysyneet poissa lääkityksestä huolimatta. Tosin hermolääkkeet jätin jo aiemmin pois, koska
a) niistä ei ollut apua
b) aiheuttivat välillä unettomuutta ja itsetuhoisia ajatuksia.
Sain uuden lähetteen fysiatrian polille. Sieltä lähetteen lonkan magneettikuvaan ja lähetteen ortopedille. Magneettikuvaus oli maaiskuussa ja ortopedin aika oli aprillipäivänä.

Pommi putosikin niskaan aprillipäivänä. Magneettikuvassa oli näkyvissä reisiluun päässä noin kymmenen sentin kasvain. Tieto oli musertava, mutta toisaalta myös helpottava. Kipuihin löytyi vihdoin monien vuosin jälkeen syy. Eikä se ollut päässäni.

Kasvain osoittautui porausnäytteen perusteella pahanlaatuiseksi (kondrosarkooma,gradus II/III). Kasvain poistettiin laajalla marginaalilla huhtikuun lopussa. Koska kasvain oli reisiluun päässä, niin kolmasosa reisiluun päästä ja lonkkanivel korvattiin tekonivelellä.

Surullisinta tässä on se, että leikkaavan ortopedin katsoessa vuoden 2013 helmikuussa otettua kuvaa, hän sanoi että "onhan tämä kasvain jo täälläkin". Tiedän että luukasvaimet ovat harvinaisia, mutta olisin totisesti toivonut että kyseinen radiologi olisi osannut asiansa.


JariS | 30.6.2014 klo 11:41:28