Re: Uusia hoitoja ja toivottomuus

Hei ja kiitos lohduttavista sanoistasi! Eipä meitä sairastuneita todellakaan voi ymmärtää kuin toinen syövän kokenut. Kaikki muu on pelkkää sanahelinää ainakin itse olen sen niin kokenut.
Pahinta on ollut huomata omien sisarien karttelu.Joku heistä toisinaan kysyy missä mennään ja päivittää sitten tiedot toisille , muuten saan olla rauhassa. Ehkä pelko tekee heistä avuttomia.
En jaksa heitä kamalasti märehtiä.

Tänään sain soiton sairaalasta että pääsen Ct-kuviin keskiviikkona joten sen odotus helpotti. Eipä tässä auta kuin mennä päivä kerrallaan ja toivoa parempaa.
Toivotan sinulle myös voimia tulevaan leikkaukseen.
Lämpivin ajatuksin!