Re: Kohdunkaulan syöpä - mitä edessä?

Hei!

Kurjaa, että sait huonoja uutisia. Itse sairastuin kk-syöpään viitisen vuotta sitten. Syöpä todettiin lokakuussa 2009, leikkaus marraskuussa, jolloin poistettiin kohtu, munasarjat ja imusolmukkeita lantion alueelta. Juuri ennen joulua aloitettiin sädehoito sytostaattien kera, sitä hoitoa sitten jatkui parisen kuukautta, päivittäin säteet ja kerran viikossa sytot. Hoitoputki väsytti melkoisesti, mutta nyt olen iloinen, että kaikki tehtiin. Olen saanut olla terveenä tähän asti, eikä tauti ole uusinut. Viimeinen kontrolli olisi edessä ensi keväänä. Alkuun kontrollit olivat kolmen kuukauden välein, sitten neljän kuukauden välein ja puolen vuoden välein. Nyt enää vuosittain on seurattu.

Viisi vuotta on hujahtanut tuosta noin vaan. Leikkauksesta jäi muistoksi arpien lisäksi helposti turpoavat jalat. Lymfakierto häiriintyi imusolmukkeiden menetyksen vuoksi. Jotakuinkin jalat pysyvät kunnossa, jos liikkuu paljon, ja välttää istumista. Tietty aina pitää nostaa kintut ylös, kun siihen on mahdollisuus. Jos joutuu istumaan paljon, niin tukisukat ovat ehdottomat.

Jokaisella on varmasti omanlaisensa hoitosuunnitelma. Minä sain tällaisen paketin, joka tähän saakka on toiminut. Hoidot ovat rankkoja, mutta olkoon, jos niiden avulla ei tarvitse enää tautia sairastaa. Mikään ei ole ennallaan, kun tieto omasta haavoittuvaisuudesta iskee tajuntaan. Aina sitä vieläkin kuulostelee kolotuksia ja pelkää, josko tauti on tullut takaisin. Useimmiten onneksi on kysymys omista peloista, joiden kanssa on vaan tultava toimeen. Täältä palstalta olen saanut paljon hyvää vertaistukea, vaikka itse en ole paljon viitsinyt kirjoitellakaan. Nykyisin lueskelenkin palstaa harvoin. Meidän tautia sairastavia ei ole enää juurikaan palstalla näkynyt, olisi kiva kuulla, mitä kanssasiskoille kuuluu. Vuonna 2009 täällä vielä oli muutama taudin läpikäynyt.

Odottaminen on kaikkein pahinta. Helpottaa heti, kun tietää, mitä tuleman pitää. Kovasti tsemppiä sinulle. Vastaan mielelläni kysymyksiin, jos omasta hoitopolustani haluat vielä jotain tietää. Ja, kuten mainitsin, minunkin tarinani on osittain tänne jo kirjoitettu, ja löytyy nimimerkillä hakien.

Rauhallista joulun odotusta,

Tiita