Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Naisten syövät

Borderline kasvain munasarjassa

Ajattelin kirjoittaa tänne oman tarinani. minulla todettiin munasarjassa borderline kasvain heinäkuussa 2013. Aikaa siitä on nyt jo reilu vuosi.

Kaikki alkoi pienistä epämääräisistä vatsakivuista, ajattelin että kuukautiset varmaan alkavat lähipäivinä (niin kyllä lopulta alkoivatkin). Seuraavana päivänä kivut kuitenkin yhtäkkiä yltyivät hirveiksi. Mikään ruokaan ei oikein pysynyt sisällä, (ajattetelin/ pelkäsin että olisi umpisuolen tulehdus) joten menin päivystykseen josta minut kuitenkin ajettiin pois omaan kotikuntaa, siellä ”hoitoa” annettiin heti, tuntui kuitenkin ettei kipuihini uskottu koska tulehdusarvot olivat normaalit, joten lähdin sitten parin tunnin päästä pois.
Illalla kuitenkin palasin ja sainkin lähetteen sairaalaan, kivut kuitenkin olivat jo laantuneet ja olin jo aivan varma että tulin turhaan, jäin yöksi sairaalaan, yöllä kivut vähän palasivat mutta aamulla eikä päivällä ollut enää oikeastaan mitään oireita joten ajattelin että se oli siinä, jotain kuukautiskipuja. Lääkäri ei tähän onneksi uskonut.
Pääsin ultraan sen jälkeen kerrottiin että on ilmeisesti jokin kysta, ja olisi vielä gynekologinen tutkimus, jota piti sitten odottaa koko päivä muistan vieläkin kun laskin tunteja koska pääsisin pois, illalle olisi ollut menoa. Vihdoin ja viimein pääsin tutkimuksiin, aikaisemmin en ollut, ollut gynekologilla eikä minua edes jännittänyt mutta se kipua oli aivan hirveää en muista että mikään olisi sattunut niin paljoa, lopulta erikoislääkärikin tuli katsomaan, huone vilisi hoitajia koko ajan tuli uudet kasvot, kaikki olivat kyllä todella mukavia. Jossain vaiheessa tajusin varmaan alitajunnassa että kaikki ei olekaan hyvin kun monta kertaa piti katsoa ultralla uudestaan. Tutkimuksen jälkeen minulle kerrottiin että munasarja löytyi osittain paksureunainen kasvain/kysta joka leikataan, ensimmäinen ajatukseni oli että kauanko parantuminen kestää, koska minulla oli lähiaikoa kauan odottamani tapahtuma, mitä jos en pääsisi sinne? Kai minulle jotain muutakin sanottiin en vain muista mitään tuosta tilanteesta.
Sairaalassa piti vielä odottaa että otettiin verikokeet, ja sairaanhoitaja tuli juttelemaan minun kanssani ja vastasi kysymyksiini olin järkyttynyt ja itkin vain, sairaanhoitajan ohjeen mukaan en kuitenkaan mennyt nettiin lukemaan kirjoituksia, onneksi.

Leikkaukseen pääsin jo kuukauden päästä, leikkausta en ehtinyt edes paljon jännittämään oli niin paljon kaikkea ennen leikkausta. Ennen leikkausta minulle kerrottiin että kasvain olisi todennäköisesti hyvälaatuinen tai rajalaatuinen ja 16 cm lääkäri ihmettelikin kun oli ollut niin vähän kipuja
Leikkaus sujui hyvin ja se onnistui tähystyksellä. Leikkauksen jälkeen oli kyllä todella väsynyt olo, silmät eivät välillä meinanneet pysyä ollenkaan auki, lääkärikin oli käynyt juttelemassa mutta ei ole minkäänlaista muistikuvaa. Seuraava päivä sai nousta ensimmäisen kerran kävelemään ja aluksi meinasi hieman huipata/pyörryttää. Lääkärikin kävi sitten vihdoin kertomassa leikkauksen tuloksen, kasvain oli 20 cm iso, toinen munasarja oli pitänyt poistaa ja kasvain oli borderline/rajalaatuinen. Tämä tuli aika järkytyksenä vaikkei mitään pahempaa ollutkaan olin koko ajan ajatellut että se olisi hyvälaatuinen koska tähystys leikkaus onnistui. Sain kuulla että kontrolleja tulisi ja lopulliset vastaukset kasvaimesta tulisi myöhemmin muu menikin sitten ohitse. Pääsin kuitenkin pois heti seuraavana päivänä leikkauksesta kipuja ei onneksi ollut paljoakaan, olkapäähän sattui melkein eniten, toki liikkuminen oli vaivalloista, ja vatsa oli turvonnut, farkkuja oli vielä viikkojenkin jälkeen epämukava käyttää.

Vastaukset kasvaimesta tulivat reilun kahden viikon päästä leikkauksesta, sitä ennen kyllä kaikki ajatukset välillä pyörivät mielessä, olin aivan varma että se olisi pahanlaatuinen. Kun kirje sairaalasta tuli olin kyllä niin helpottunut kun siinä luki että rajalaatuinen eikä ollut löytynyt pahanlaatuisia muutoksia, eikä tarvitsisi mitään lisähoitoja, ainoastaan kolmen vuoden seuranta

Leikkauksen jälkeen kun vastauksetkin olivat tulleet rupesi vasta tämä asia enemmän vaivaamaan mieltä, netistä etsin kaikki mahdolliset tiedot(hirveästi ei kuitenkaan löytynyt). Ja välillä mielessä kävi että mitä jos uusii ja mistä kasvain on oikein tullut, en näitä asioita ehtinyt edes ennen leikkausta hirveästi miettimään. Onneksi oli ihmisiä joille sai puhua vaikka välillä tuntui että jaksaako ne kuunnella kun asia painoi mieltä.

Minulle on ollut välillä hirveän vaikea suhtautua tähän asiaan, tämä on ollut niin iso juttu minulle, syöpä on aina ollut pahin pelko ja sitten melkein tulikin minulle. Tuntuu kuitenkin että mietinkö turhaa näitä asioita minulla oli kuitenkin vain rajalaatuinen kasvain ja pääsin helpolla, tuntuu että onko minulla edes oikeutta murehtia, kun niin monet ovat joutuneet kokemaan paljon pahempaa.
Aina ennen kontrollia pelottaa mennä siihen huoneeseen joka kerta olen ollut varma että jotain löytyy, ja kun kaikki onkin hyvin, tulee helpottunut ja hyvä olo ja ehkä samalla epäusko näkikö lääkäri varmasti kaikki, katsoiko tarkasti. Ennen kontrollia olen tuntenut aina myös epämääräisiä kipuja alavatsalla, olen päätellyt että ne johtuvat varmasti jännityksestä.
Nyt tämä asia ei kuitenkaan enää pyöri onneksi niin usein mielessä välillä sitä enemmän miettii, mutta sitten yritän miettiä että ei sitä kannata murehtia. Eniten pelottaa ajatus, että kasvain uusisi ja toinenkin munasarja pitäisi poistaa.
Hyviäkin asioita tämä on kyllä tuonut elämään, terveyttä osaa arvostaa hieman enemmän nyt, ja elämän tavat ovat muuttuneet terveellisemmiksi ja kilojakin on mukavasti karissut pois.

Toivottavasti joku edes jaksoi lukea tämän romaanin tuli vain tunne että on jonnekin pakko purkaa tämä mielestäni, en tiedä onko tämä oikea paikka muutakaan en keksinyt.

T. meeri -89 Oulusta
meeri-89 | 9.9.2014 klo 13:36:23