Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Naisten syövät

Re: 2013 syöpäsiskot

Hei!

Kiitos Minnalla- nimimerkille tästä kirjoituksesta, mutta erityisesti siitä että olet huomioinut mm. vastasairastuneet heidän hädässään ja koetat aina löytää jotain positiivista ja kannustavaa sanottavaa! Tsemppiä myös omalle polullesi, joka ei myöskään ole ollut ihan helpoimmasta päästä.

Oman diagnoosini vuosipäivä lähenee ja se on tietysti tuonut ajatuksia mieleen kuluneesta vuodesta. Rankin vaihe itselleni oli ehdottomasti sytostaattihoito, jonka päättymisestäkin on kohta puoli vuotta. Hormonilääkityksen kanssa on ollut säätämistä, mutta nyt se lienee kohdallaan.

Huomaan, että erilaiset kontrollit tai niiden lähestyminen "kiristävät pinnaa", vaikka kuinka yrittäisi ottaa ne rennosti. Toisaalta niihinkin on oppinut suhtautumaan kerta kerralta vähän kevyemmin. Helpotuksen kyyneleitäkin on tullut vuodatettua, kun jonkun tutkimuksen sivulöydös on tarkemmassa tutkimuksessa osoittautunut muuksi kuin tähän tautiin liittyväksi löydökseksi. Nyt odottelen lähinnä genetiikan tuloksia...

Oman uuden kropan kanssa alkaa jo olla sinut. Kesä ja kaikki kesäjuhlat vähän jännittivät, koska kaula-aukon kanssa saa olla vähän tarkempana. Hyvinhän tuo sujui! Käytin ompelijalla muutaman vanhan lempimekkoni ja hän modisti ne nykyiseen kroppaani sopivaksi. Jos välillä tuntui hankalalta lähteä siilitukkaisena rintaproteesin kanssa juhliin, muistutin itseäni, että olen elossa ja voin ottaa osaa näihinkin juhliin. Silloin mekon istuvuus ja hiukset jäivät taka-alalle!

Nyt lämpimän loppukesän viilentyessä huomaan, että olen tämän kesän ylipäätään viihtynyt hameissa / mekoissa, käyttänyt enemmän koruja ja korkokenkiä kuin koskaan aiemmin. Turhamaisuutta osittain, mutta tämä on varmasti kompensoinut pitkien hiusten puuttumista! Toisaalta olen juhlistanut itsekseni sitä, että saan elää ja nauttia tästäkin kesästä! Hiukset ovat nyt jo "normaalit" lyhyet hiukset. Alkukesän helteissä jätin peruukin ja silloin omaa hiusta oli vain reilu sentti. Nyt mennään jo 3-4 sentin kiharalla, joka on jo ihan jees! Kampaaja käskikin nyt ottaa ilon irti kaikista niistä lyhyistä malleista, joita en koskaan olisi tullut muuten kokeilleeksi...

Mielialaa on pitänyt yllä perheen ja ystävien lisäksi liikunta, joka on ollut aina mun henkireikä. Mutta olen myös muistanut olla kiitollinen siitä, että kykenen sitä nyt harrastamaan. Kevättalvella ajatus nykyisestä liikkumisesta tuntui aika mahdottomalta.

Terveiset kaikille siskoille! Aurinkoisia syyspäiviä & pieniä onnenhetkiä jokaiseen päivään!
Sisko syksystä 2013 | 13.8.2014 klo 11:38:01