Re: Tervehdys - henkinen puoli

Hei vaan, MiesVM69

Kiitos tärkeästä kirjoituksestasi. Elämänlaatua näyttää tutkitun ja löytyy suomalaisiakin tutkimuksia vaikka googlaamalla "eturauhassyöpä elämänlaatu". Onkohan masennuksesi jatkunut ja oletko saanut siihen apua? Osallistu ihmeessä vaikka vertaistukiryhmiin, joita löydät netistä. Suomessa on kaksi ERS-potilasjärjestöä (ERSY, PROPO). Ilmeisesti henkisen puolen kanssa täytyy olla itse aktiivinen, sillä ainakaan minulta ei ole leikkaushoitojakson aikana tai pkl-käynneillä siitä kyselty. Miehet ovat usein aika jäyhiä kyllä oma-aloitteisestikaan näistä asioista puhumaan.

Omalta kannaltani paineinen jakso oli kyllä ennen diagnoosia se "onkohan mulla syöpä" -vaihe, jossa PSA kohosi hitaasti, vapaa-PSA laski ja biopsiasta myöhemmin tuli syövän esiaste - ja odottelua jatkettiin toiseen biopsiaan. Sitten jännittivät ilmeisesti aivan normaalit asiat: hoidon mietintä, leikkaus itse, leikkauspreparaatin tulos ja leikkauksesta toipuminen (kontinenssi ja potenssi). Olen nyt reilu vuosi leikkauksesta toipunut varsin hyvin, joskin lievä potenssihäiriö on. Kyvyttömyys saada lapsia enää ei harmita, 2 on jo entuudestaan ja ikää enemmän kuin Sinulla (joskin ERS-potilaaksi olen minäkin aika nuori). Lapsia ei ollut enää harkinnassakaan, eikä olisi nykyisen kumppaninkaan kanssa enää onnistunut.

Ehkä jotain hyvääkin voisi löytää
- osaan ehkä kokemuksen jälkeen suhteuttaa asioita paremmmin ja ihan pienet vastoinkäymiset (vaikkapa pikkuvaivat) eivät enää samalla tavalla hetkauta kuin ennen
- ymmärrän paremmin ainakin muita syövän sairastaneita kohtalotovereita
- aseman/vallan ym. perässä nipottaminen on alkanut tuntua vähemmän tärkeältä
- monien tutkimusten mukaan prostatektomian läpikäyneiden miesten kuolleisuus on alempi kuin miespuolisen normaaliväestön (johtuu siitä, että leikattaviksi eivät ihan huonokuntoiset päädy)