Tervehdys

Tervehdys kaikille kohtalotovereille ikään ja säätyyn katsomatta :)

Vuodet ne vierii ja uusia nimimerkkejä on ilmestynyt foorumillekin.
Ajattelin pitkästä aikaa kirjoitella kuulumisia ja muutenkin. Vaikkakin aika säännöllisesti, olen täällä poikennut lukemassa viestejä, en ole saanut aikaiseksi kirjoittaa...
Tosiaan minun tarinaa voi lukea tämän nimimerkin takaa tai Mies_vm69 tarinoista, kun tuli sähläiltyä noiden tunnusten yms. kanssa :D
Siitähän alkaa tulemaan kolme vuotta kun itse olin eturauhasen poistoleikkauksessa ja sen jälkeen ollaankin korjailtua lähinnä psyykkisiä ja henkisiä vauriota. Noh, ehkä liioitellusti sanottu, mutta itse koin, että jotenkin siinä itsestään samalla jotain menettää tai ehkä miehisyydestä.
Kontrolleja on takana ja tähän asti hämäläisen mittapuun mukaan psa on pysynyt mittaamattomissa ja tuo psa on sellainen ikuisuuskysymys ja sen tarkkuus yms.
Kesä tulee, se on varma ja lämmintä kesää lupailee. Leikkaus ja taaperointi katetrin ja pussin kanssa, nyt hieman osaa tuollekin hymyillä.
Itse olinkin "nuori" ers tapaus ja lääkärihän tokaisikin, että nuorin kohdalle osunut. Ei ollut lottovoittajan fiilikset kun valkoisena istui kuulemassa tuloksia. En tiedä, onko tehty minkäänlaisia tutkimuksia meidän ers-potilaiden henkisestä ja psyykkisesta hyvinvoinnista, hoidon jälkeen?
Itsellä ainakin iski kunnon masennus, sanotaanko vasta vuosi leikkauksen jälkeen ja jotenkin katosi kaikki fiilikset ja ei sitten innostanut mikään. Varmasti ikä vaikuttaa tuohonkin asiaan ja elämäntilanne muutenkin, alkoi itsellä ainakin se miehisyyden uudelleen etsintä ja vaikka pelit toimivatkin ihan ok, mutta joku siinä kaikessa vain mätti. Olinko jotenkin vaillinainen mies ja sitten tuli sekin, vaikka lapsia onkin ennestään kaksi, jossain vaiheessa tajuntaan iski kauhea hätä siitä, ettei saisi enään lapsia vai saisiko, melkeinpä paniikinomainen tunne.
No, oliko hormoonit tai mitkä lie vai niiden puute... asiat ovat kuitenkin nyt kunnossa. Tälläinen mies, jota elämä on aina silloin tällöin muutenkin heitellyt haloilla, ei helpolla lannistu :)
Heitän vain ilmaan tuollaisen kun täällä yleensä keskitytään sihen itse asiaan ja useinkaan ei puhuta siitä miten voidaan psyykkisesti ja henkisesti, iskeehän tämä sillekin puolelle ja joskus raskaastikin.
Kavereille ystäville voi aina jutella ja kertoa asioita, mutta joskus saman aaltopituuden löytäminen voi olla vaikeaa, ehkä ei ole sellaista ihmistä kenelle näistä, voi tai pystyy avautumaan. Siksi ajattelin rohkaista ja kannustaa, vaikka täällä jakamaan niitä pääkopan ajatuksia enemmänkin.
Pitäisi kirjoitella useammin kun tekstiä tuppaa tulemaan urakalla :)

Muistakaa aina pitää se huumori matkassa ja elämänmyönteisyys, vaikeita asioita, mutta minä aina olen uskonut sanontaan; nauru pidentää ikää, vaikka joskus lirahtaakin ;)
Toivotan kaikille foorumilaisille oikein hyvää kesän odotusta ja kiitos tietysti, kaikille foorumille kirjoittaneille. Näistä kaikista teksteistä ja omista kertomuksista on varmasti apua kohtalotovereille.