Re: Käytännön kysymys

Ideaalitilanteessa lapsen sairastuessa vedetään yhtä köyttä, käytännössä sitten elämä on vallan muuta, taistelua lapsen elämästä ja hoidoista, taistelua omistakin haluista ja tarpeista. Mutta niinhän se menee, että jotta jaksaa huolehtia lapsesta, kaikista tuhansista hoitoon liittyvistä asioista, on huolehdittava myös itsestä. Se ei ole itsekkyyttä vaan vastuuta omasta jaksamisesta ja terveydestä. Ei ole lapsen etu jos jompi kumpi vanhemmista ajaa itsensä ihan piippuun. Puhukaa keskenänne, koittakaa järjestää molemmille ihan omaa aikaa (joka ei liity kotiin, lastenhoitoon eikä työhön) ja koittakaa saada joskus yhteistä aikaa, kaksistaan syömään tai elokuviin. Pyytäkää sukulaisiltanne ja ystäviltänne apua lastenhoitoon, kodinhoitoon, siivouksiin jotta saatte rauhassa keskittyä siihen tärkeimpään tehtäväänne nyt, vakavasti sairastuneen lapsenne hoitoon.