Re: Isäni kuolee syöpään hoidoista huolimatta

Voi, olen todella pahoillani! Sanoja lohduttaa ei oikein löydy. Syöpä on kelju sairaus, juuri siksikin että käännös huonompaan voi olla niin nopea ja ennalta-arvaamaton.

Epävarmuudessa eläminen on raastavaa eikä tällaisessa tilanteessa kukaan pysty tarkkoja aikoja edes lupaamaan. Haaveet ja unelmat, niin kuin kuvailit esim. alttarille menoa, ovat erilaisia ilman rakasta ja rärkeää ihmistä.

Älä kuitenkaan hukkaa voimavaroja sen miettimiseen, olisiko joku asia kannattanut tehdä toisin. Jos aina tietäisi tulevan, olisi helpompi miettiä esim. hoitojen kannattavuus. Mutta ratkaisut teemme aina sen hetken tiedoilla,toiveikkaana elämän syrjästä kiinni pitäen, niin kuin isäsi teki luottaessaan hoitojen tehoon.

En osaa muuta kuin virtuaalisesti lähettää sinulle lohduttavan halauksen, paljon voimia ja jaksamista, kivutonta ja tyyntä oloa isällesi ja teille molemmille ihania, lämpimiä hetkiä yhdessä niin kauan kuin se vielä on mahdollista.

Carinna