Re: Yllättäen puolisollani pahanlaatuinen syöpä

Hei Voimaton vai voimaa on!!!! Ihana että vastasit! Ja olet olemassa! Kaipasin juurikin jotakuta, joka tietäisi mitä helevttiä elämäni on tällä hetkellä...jaksamisen äärirajoilla mennään... Olisi mukava kirjoitella/jutella kahden kesken, mutta minä en ole ns. "nörteimmästä" päästä...eli en hirveän hyvin hallitse näitä nettiyhteydenottoja...
Olen NIIN pahoillani puolestanne! Olisi myös kiva kuulla , kuinka olette selviytyneet, jakselleet...? Omaishoitajuusasiaa en ole jaksanut vielä käydä selvittelemään virallisesti...tässä on NIIN paljon kaikkea muutakin...olen vain ollut itsekin sairauslomalla kaksi kuukautta, enkä voisi jättäää miestäni yksin...se on mielestänikin nyt toissijaista... Me emme ole vielä edes hyväksyneet tapahtunutta, ymmäräminen vie aikansa...mutta niin pahasti tämä kavala, kamala tauti on jo päässyt leviämään, että....leikkauksia tms ei enää tehtäne, nyt vain toivotaan , uskotaan ja luotetaan, että sytoilla saataisiin jäljellä olevaa aikaa siedettävämmäksi ja pidemmäksi...? Miksei teillä voitu sytoja toteuttaa?