Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Lähipiirissä syöpäpotilas

Re: Kipua yli kaiken

Voi, Mamimemmu! Uskon tietäväni aika hyvin miltä sinusta tuntuu. Vakavasti sairaan ihmisen tuskaa on erityisen raskasta katsoa näiden suurten juhlien kuten juhannuksen ja joulun aikaan. Tälle kesälle on meillä kasaantunut tavallista enemmän häitä, iloisia synttäreitä ja muita kesäjuhlia. Kiitos ei -viestejä on lähtenyt, ja alkaa tuntua siltä että ihmiset jo "jättävät meidät rauhaan". Ei piippaa kännykkä iloisesti, ei kilahda sähköposti. Kuolemaa täällä odotetaan, vaikka siihen voi mennä vielä vuosia... Fyysiset kivut, pahoinvointi ja ennen kaikkea suuri henkinen tuska ovat olleet vallalla kodissamme nyt tasan kaksi vuotta. Diagnoosi on karu: "Tauti tappaa hitaasti mutta varmasti." Mutta kuinka hitaasti? 10 vuotta? Silloin minä tuskin olen enää täällä kärsimässä.

En voi olla ihmettelemättä että mikä minussa on vikana kun lukiessani monia "periksi ei anneta" -tyyppisiä viestejä tuntuu siltä että nuo ei tiedä vielä mitään. Tietenkin on ajateltava positiivisesti, etsittävä hyviä ratkaisuja, mutta on myös hyväksyttävä elämän raadollisuus. Siihen kuuluu kärsimys ja ahdistus. Ja täydellinen epätietoisuus. Missä minä olen vuonna 2015 sireenien kukinnan aikaan?
Sarisaara | 21.6.2014 klo 16:50:48