Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Lähipiirissä syöpäpotilas

Itsekäs ajattelutapa....

Mieheni sai suolistosyöpä diagnoosin. Lääkehoitoja ei ole vielä aloitettu, mahdollisesti keväällä alkavat jos tilanne sitä vaatii. Leikkaushoito ollut kylläkin pari kuukautta sitten. Meillä on kaksi pientä yhteistä lasta.
Nyt tämän diagnoosin jälkeen mieheni asenne on muuttunut lastenhoidon suhteen... Yleensä aamuisin sanoo olevansa tosi väsynyt eikä jaksa nousta ylös aamupalan laittoon, kun pienin lapsista herää jo ennen kuutta niin on ollut tapana vuoroin hoitaa aanut jotta kumpikin saa levättyä. Pointtini on se, että olenko tosiaa näin itsekäs kun tuntuu että mies käyttää sairautta verukkeena olla tekemättä hänelle ei mieluisia asioita, koska useimmiten tuo väsymys on hänellä syynä aina aamuisin... Ja sellaisissa asioissa mitä ei mielellään haluaisi tehdä... Ymmärtäisin jos hänellä olisi sytostaatti hoito meneillää että olisi väsynyt, mutta nyt tuntuu että asenteessa olis varaa parantaa! Syöpä kun on ilmeisemmin leikkauksessa saatu pois ja mahdollinen tuleva lääkehoito olisi vaan varmistus.

Alkoholia kyllä maistuu ja aamulla sitten vedotaan syöpään kun ei jakseta aamulla nousta.. On jopa sanonut että hän voi tehdä mitä haluaa ja itse päättää jos vaikka elinaikaa ei olisi paljoa... Mielestäni asia nyt ei kuitenkaan niin mene, vastuu pitää ottaa lapsistaan! Tässä tälläinen tunnepurkaus...
Snuffi | 26.1.2014 klo 10:41:27