Re: Läheinen sairastui

On vaikea kuvitella suurempaa järkytystä kuin tieto läheisen vakavasta sairaudesta. Se on asia, joka muuttaa kaiken: suhtautumisen omaan itseen, sairastuneeseen läheiseen, ajanlaskuunkin: on aika "ennen" ja "jälkeen". Emmehän me koskaan voi tietää tulevaisuudesta mitään varmaa, mutta kun asiat ovat normaalilla mallilla, syntyy illuusio kaiken jatkuvuudesta ja turvallisesta ennustettavuudesta. Syövän kaltainen pommi räjäyttää turvallisuuden tunteen. Tulevaisuus pelottaa, toisaalta toivo kuitenkin elää sitkeästi.

Olen ollut nyt runsaan vuoden parantumatonta syöpää sairastavan puoliso. Se on ollut hurja matka. Elämässäni on ollut ennenkin paljon sairautta, huolta ja murhetta, mutta tämä jakso on ihan uusi luku elämänkirjassa. Joskus mietin että onko tämä laiskanläksyä. Fyysisten kipujen ja epämukavuuden lisäksi pelkoa aiheuttaa sairastuneen muuttunut käytös. Joudun kysymään itseltäni että tunnenko edes tämän ihmisen, jonka kanssa olen sentään elänyt kymmeniä vuosia. Onneksi on parempiakin aikoja jolloin olemme voineet puhua rauhallisesti ja puuhailla vaikkapa pihatöissä. Kaiken tunnekuohun ylitse nousee rakkaus, sääli ja suru. Miksi läheiseni täytyy kärsiä noin julmasti?

Saattohoito, sedaatio, hautajaiset toistuvat keskusteluissamme aamiaispöydässä. Mutta joskus uskallamme vielä mainita kesämökin, veneen ja kasvihuoneen.

Elämässäsi on nyt raskas vaihe. Tarvitset kaiken mahdollisen tuen ja rohkaisun. En osaa neuvoa miten, mutta olet jo oikealla tiellä kirjoittaessasi tälle keskustelupalstalle. Ellei siitä ole muuta apua, on ainakin tieto ettet ole yksin. Lähetän sinulle lämpimiä ja rohkaisevia ajatuksia. Päivä pitenee, valo lisääntyy.