Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Lähipiirissä syöpäpotilas

Re: Yllättäen puolisollani pahanlaatuinen syöpä

Mä en tiedä, onko musta mitään apua sulle, voin sanoa ainoastaan ymmärtäväni erittäin hyvin tuntemuksesi. Olen itsekin vasta tokenemassa shokista, jonka aiheutti tiedonsaanti isäni syövän metastasoitumisesta ja huonosta ennusteesta. Fiilikset menevät vuoristorataa, välillä tulee parempia hetkiä ja sitten taas toisinaan epäuskon tuntemukset saavat vallan. Päässä ei pyöri muuta kuin yksi ajatus: Kauanko vielä.

Hemmetin väärinhän tämä on, eikä ketään voi syyttää. Sitä vaan toivoo voivansa edes jollain tavalla piristää potilasta, ja samalla on huolissaan omasta jaksamisestaan. Nopea kunnon romahtaminen tuli isällenikin, vielä 1,5 kk sitten teki töitä, nyt ei pysty enää juuri mihinkään. Siksi tilanne tuntuukin niin uskomattomalta, kun kunto on menossa äkillisesti nollaan.

En voi muuta kuin toivottaa ihan kauheasti jaksamista ja sanoa ymmärtäväni tuon tunteen. Se on sekoitus uskoa ja epäuskoa, pelkoa ja toivoa. Koko cocktail päivästä toiseen. Minä en ole omaishoitaja, käyn töissä ja seuraan sinuun verrattuna sivummalta tilannetta. Aivan kamalalta tuntuu.
Sorella | 2.5.2013 klo 20:50:45