Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Lähipiirissä syöpäpotilas

Re: Ei voi olla totta !

Vaikea sitä on uskoa että nuori, aktiivinen, terve ihminen voi saada syöpädiagnoosin. Se järkyttää koko lähipiiriä. Todellisuudessa ihmiset sairastuvat joka päivä vakaviin tauteihin, joutuvat pahoihin onnettomuuksiin tai kohtaavat muita raskaita vastoinkäymisiä. Tapahtuu asioita, jotka vaikuttavat koko loppuelämään, omaan ja läheisten. Silloin kun meille ei ole niin käynyt, syntyy illuusio että elämä tulee aina kulkemaan tasaista, mukavaa, ennalta suunniteltua latuaan. Mutta ei se kulje.

Syöpäsairaan puolisona olen käynyt läpi kaikki nuo vaiheet alkujärkytyksestä epäuskoon, kiukkuun, masennukseen ja lopulta varovaiseen toiveikkuuteen. Tällä matkalla olen oppinut että mikään ei ole varmaa, yllätyksiä tulee, jotkut enemmän, jotkut vähemmän mieluisia. Olen myös oppinut paljon nöyryydestä: minä en hallitse elämää, elämä hallitsee minua. Autan parhaani mukaan puolisoani silloin kun hän tarvitsee apua, mutta yritän olla tekemättä enempää kuin on välttämätöntä, koska liika hössötys on kiusallista ja passivoi sairasta.

Oma tarinanani alkoi jo pari vuotta sitten, teille tämä on uusi tilanne. Olipa kysymyksessä miten vaikea sairaus tahansa, diagnoosi EI OLE kuolemantuomio! Suomessa osataan hoitaa syöpiä varsin hyvin. Itku auttaa, itke, itke! Etkä ole itsekäs pelätessäsi että sinulla olisi syöpä. Ihan normaali reaktio, mutta se menee kyllä ohi. Puhu kaikesta, ihan kaikesta, siskosi kanssa. Olen oppinut että se on tärkeää.

Lämpimin ja rohkaisevin ajatuksin

kanssamatkaaja toukokuulla
Sarisaara | 16.5.2014 klo 22:45:18