Re: Toivottomuuden seinät

Moikka,

kiitos kysymästä, aika rankkaa on täälläkin. Siksipä ei ole täälläkään tullut käytyä. Iloinen uutinen meille oli, että hoitoja on vielä käytettävissä ja ne onkin nyt aloitettu. Mutta kyllä nuo hoidot vetävät mieheni tosi voipuneeksi (yksi kerta piti jättää välistäkin), ja itsellä on välillä niin toivoton olo katsoa vierestä, vaikka kaikin tavoin yrittää auttaa. Ihan zombie-olo, kun on niin väsynyt. Kyllä tämä täyttää ja hallitsee meidän elämän täysin.

Hyvä kuulla, että teillä on helpottanut. Ainakin tuolloin kun kirjoitit. Joudut sinäkin kokemaan varmasti tunteita laidasta laitaan. Itellä ainakin on hetkittäin vastapainona myös ihan tyhjä olo, kun tunnelataukset on niin valtavia.
Toivottavasti teillä on nyt helpompia hetkiä ja jaksatte paremmin. Ja saatte voimia, sillä niitä tarvitaan näissä taisteluissa. Tsemppihalauksia täältä!