Re: Kaulan imusolmukkeiden merkitys?

Hei taas,

Ihanaa, että olet jaksanut olla positiivinen. Olet selvinnyt hienosti! Itse olin nenä-mahaletkulla, joten en tuosta Peg-letkusta osaa sanoa mitään. Mutta jos jotakin olen oppinut, niin sen, että lääkäriin ei voi koskaan mennä turhan aikaisin, eli kysy ihmeessä lääkäriltä. Minullakin kävi hyvä tuuri siinä mielessä, että hammaslääkärissä ymmärrettiin - vaikken itse asian vakavuutta heti halunnutkaan tajuta - ettei suussani olekaan hankauma, vaan vakavampaa.

Itse asiassa nyt muistinkin juuri, että minullehan tuli imusolmukkeiden dissektion ansiosta myös huulihermon lievä halvaantuminen. Suun kun avasi, niin alahuuli roikkui oikealla. Sen sanottiin menevän todennäköisesti ohi, ja niinpä on mennytkin. Lähinnä sen huomasin hampaita pestessä ja suutani tutkaillessa.

Minua jäi kiinnostamaan tuo, miten työsi altisti sinut sairaudellesi? Ei ihme, ettet halua palata takaisin. Itsekin mietin jo vakavissani, mitä muuta voisin alkaa tehdä, kun puhe oli mongerrusta ja kun äänikin lähti. Eipä niitä vaihtoehtoja sillä hetkellä kovasti tullut mieleen. Minun sairastumiseni syy on yhä pienoinen mysteeri, mutta niin kai se useimmiten onkin.

En ole saanut kuntoutusta, itse olen venytellyt ja liikutellut päätä, hartioita ja käsiä jos jonkinmoisiin asentoihin, jotta liikkuvuutta tulisi lisää ja kiinnikkeet pikkuhiljaa poistuisivat. Aloitin heti tikkien sulamisen jälkeen käyttää muiden arpiongelmaisten suosittelemaa Louis WIdmerin silmänympärysvoidetta, sitä suositeltiin myös apteekissa. Se arpi, joka lähtee trakeostomiakohdasta ja jatkuu siitä kymmenisen senttiä, on parantunut ja vaalentunut aika mainiosti. Ei auta muuta kuin rasvailla ja odottaa :) Itse olin tosin ajatellut, että aurinko järkevissä määrin saattaisi jopa auttaa arpien paranemiseen. Saa nyt sitten nähdä, mitä tuumin kun kesä koittaa. Ei kuitenkaan huvittaisi ihosyöpää itselleen hankkia :D Niin, ja tosiaan niitä kielenliikutusharjoituksia ja ääni- ja puheharjoituksia tein ensin netin avulla itsenäisesti ja sitten terapiassa.

Sinulla on vielä niin vähän aikaa kulunut leikkauksesta, että paljon ehtii tässä lähikuukausien aikana tapahtua edistystä. Minun viimeisimmästä leikkauksestani on nyt kulunut 4 ja puoli kuukautta, ja koko ajan tuntuu paremmalta. Iloista mieltä ja aurinkoisia talvipäiviä!

Tiivi