Re: Mistä te ihmiset ammennatte voimia?

Hei yksinäinen!
Olisi ollut mielenkiintoista lukea vastauksia mitä sinulle kirjoitettiin. Minäkin tunnen välillä voimattomuutta syöpäsairauksieni kanssa, haluaisi tehdä niin paljon kaikenlaista, mutta tuntuu ettei voimat riitä. Ymmärrän hyvin sinua, jos sinulta puuttuu ns. turvaverkosto, varmasti ajatukset pyörivät menneessä ja tulevaisuus pelottaa.
Itselläni on neljä aikuista lasta ja aviomies myös muutama hyvä ystävä, jotka jakavat ajatuksia kanssani. Silti tuntuu että puhumisen tarve on kova ja ei mielellään heidän kanssaan puhuisi peloistaan ja kovin paljon sairauksiini liittyvistä asioista. Haluaisi ikäänkuin olla kuormittamatta heitä, ettei heidän olonsa ahdistuisi.
Itse pidän laulamisesta ja olin aloittanut harrastuksena kuorotoiminna ennen sairastumistani ja sitkeä ystäväni sai raahattua minut kuoroharjoituksiin ja siellä käyn edeleen. Kuorollamme on muutama kerta vuodessa tilaisuuksia joissa käydään laulamassa ja kerran viikossa on harjoitukset. Tämä on antanut tunteen että vielä kuuluu johonkin yhteisöön, kun joutui jäämään yllättäen pois työyhteisöstä työkyvyttömyyseläkkeelle.
Jos vaan pidät laulamisesta, niin suosittelen lämpimästi hakeutumista kuoroon, jos paikkakunnallsi toimii täläisia.

Toivon sinulle jaksamista ja että sairautesi olisi jo parantunut. Toivotaan että meille aurinko paistaa ja lämmittää mieltä. T: Arja