Re: Jospa loppuisi..

Hyvä mummotin

älä luovuta, tunnistan kirjoituksesta itseni ajoittain...silloin mieheni aina sanoo: taas näet vain ne huonot asiat ja korostat niitä, totta kyllähän siloin valuu rotkon pohjalle ja tuntuu ettei ole pois pääsyä. Nämä kuvaavasi oireet ovat kurjia, sietämättömiä, mutta onhan sutent lääkkeelle käsittääkseni vaihtoehtoja jos ei sinulle se sovi. Juttele lääkärisi kanssa tilanteestasi, luulisin että löytyy apua noihin oireisiin, nehän ei käsittääkseni johdu syövästä, vaan ovat lääkkeiden sivuvaikutuksia, luulisin.

Etsi asioita joita elämässäsi on hyvin...onko sinulla perhettä? Katso uteliaana mitäköhän elämä vielä tuo? Olet saanut toki pitkän elämän, mitä moni näilläkin sivuilla kirjoittavista ei saa, mutta voihan olla että vielä jotakin hyvää on sinuakin varten odottamassa vaikka ihan kulman takana, jos vain nyt kestät tämän päivän kärsimukset ja ajattelet ehkä huomena on jo paremmin...

Näin se menee meillä kaikilla, ajattelemme toiveikkaana ehkä huomena, kesällä, joskus on paremmin. Sitä odotellessa nautitaan siitä mistä voidaan...

Vaikka näin kirjoitan , usko vain ei nämä asiat minullekkaan helppoja.

Uskotaan kaikki uusiin huomisiin...