Lääkärin erehdys?

Hei
Mieheni menetti liikuntakykynsä lääkärin tekemän päätöksen vuoksi. Loppuvuodesta 2008 mieheni joutui lopettamaan Sutentin syönnin liiallisten sivuvaikutusten vuoksi. Syynä oli lihasarvon nousu yli 1500. Heti tämän jälkeen kokeiltiin Nexavaria, mutta hiukan laskeneet lihasarvot nousivat taas. Lääkäri päätteli, että Nexavar on syyllinen ja päätti aloittaa interferonihoidon. Me olisimme halunneet jotain muuta, koska interferonin käyttö lopetettiin v. 2007 alussa vuoden käytön jälkeen imusolmukkeiden suurennuttua ja lääkärin todettua, ettei vastetta enää ole. Nyt meillä oli kuitenkin eri lääkäri, joka ei vakuuttunut meidän puheista vaan "pelotteli" miestäni ainoan munuaisen vaurioitumisella, mikäli hän aloittaisi Nexavarin syönnin.
Nyt mieheni on sädehoidossa yliopistosairaalassa, koska kasvain kasvoi interferonin aikana ja painaa hermoa vieden hänen liikuntakykynsä. Kipulääkärin mukaan hermovaurio ei korjaannu, vaikka kasvainta saataisiinkin pienemmäksi. Sädehoidolla yritetään kuitenkin vähentää jatkuvia kovia hermokipuja.
Yliopistosairaalan syöpälääkäri kummastelee, miksi on käytetty interferonia eikä Nexavaria, joka on huomattavasti tehokkaampi ja olisi ilmeisesti säilyttänyt mieheni liikuntakyvyn. Ikävä kyllä, meillä ei ole mistä valita, koska on vain yksi syöpälääkäri ja meidän on ollut tyytyminen hänen päätöksiinsä. Sehän maksoi vain mieheni liikuntakyvyn. Nyt hän on ollut sairaalassa 3 vk eikä ilmeisesti koskaan enää kävele. Kaikki asiat menevät uusiksi.
Kasvain on vain luustossa eikä ole levinnyt muihin elimiin, mutta liikuntakyvyn menetys tuo mukanaan muita riskejä sairastua ja voi jopa saada aikaan periksi antamisen, jonka vuoksi mieheni kuolee ennen aikojaan, vaikkei syöpä häntä varsinaisesti tapakaan.
Tässä taas näemme, ettei ole aivan sama, missä päin Suomea sattuu asumaan.